JYLHÄ SYYSMYRSKY

Kerroinkin jo alkusyksystä tässä postauksessa, että olen bloggaamisen myötä innostunut valokuvaamisesta. Pari viikkoa sitten eräänä viikonloppuaamuna ulkona oli ollut kamala myrsky, taivas oli aivan harmaa, vettä satoi ja puut heiluivat tuulen mukana. Pidän itse tuollaista maisemaa jotenkin todella kauniina, joten menin siihen kamalaan myrskyyn kuvailemaan luontoa.
Ajattelin nyt tänään laittaa nämä kuvat blogiini, kun muutenkin on marraskuun viimeinen päivä (= kalenterin mukaan syksyn viimeinen päivä).
Tämä syksy on kyllä ollut ainakin minun mielestäni ollut luontoa ajatellen todella kaunis syksy. Puissa on ollut kauniit lehdet, puut ovat ilman lehtiäkin olleet kauniita ja aurinkokin on välillä paistanut.

Koska joulu on tulossa pikkuhiljaa, blogiinikin on tulossa jonkin verran erilaisia jouluisia postauksia.

VILLASUKAT

Lupasinkin jo alkusyksystä tässä postauksessa, että tekisin vielä syksyn aikana postauksen, jossa olisi isompien villasukkien ohje. Syksyä onkin vielä vähän aikaa jäljellä, mutta villasukkien neulominenhan on hyvä aloittaa juuri tähän aikaan vuodesta, niin ne ovat valmiit kovien pakkasten iskiessä. Itse en muuten ole mikään villasukkien suurkuluttaja, mutta hiihtäessä ja luistellessa pidän yleensä villasukat jalassa, niin ei tarvitse ulkoilun jälkeen koko loppupäivää lämmitellä varpaita.


Koko: kengänkoko n. 39-40

Lanka: Seitsemän Veljestä

Puikot: sukkapuikot 3,5 tai käsialan mukaan


Luo 48 s, ja jaa ne tasaisesti neljälle puikolle. Neolo 2 o, 2 n-joustinneuletta 17 cm.
Neulo kantalappu 1-, ja 4-puikoille. Siirrä 2-puikolta 1-puikolle kuitenkin 1s, jotta kantalapussa on pariton määrä silmukoita. Neulo kantapäänneuletta, ( = oikea krs: 1 o, 1 nostetaan oikein neulomatta. Nurja krs: kaikki s:t nurin) kunnes kantalappu ylettää sukan ollessa jalassa maahan saakka
Neulo kantapohja samaa kantapäänneuletta. Neulo oikealla kerroksella 16 s, tee ylivetokavennus, ja käännä työ. Nosta 1 s neulomatta, ja neulo 7 s nurin. Neulo 2 s nurin yhteen ja käännä työ. Toista kavennukset näissä kohdissa, kunnes jäljellä on vain keskimmäiset silmukat.
Poimi reunasilmukat 1- ja 4-puikoille ja aloita neulomaan sileää neuletta suljettuna neuleena (kaikki s:t oikein).
Kavenna 1-puikon lopussa neulomalla 2 s oikein yhteen, ja 4-puikon alussa ylivetokavennus, kunnes jokaisella puikolla on alkuperäinen määrä silmukoita (12).
Teräosaa, kunnes pikkuvarvas peittyy. Neulo sädekavennus: 1- ja 3-puikkojen lopussa 2 s oikein yhteen ja 2- ja 4-puikkojen alussa ylivetokavennus. Kavenna, kunnes jokaisella puikolla on jäljellä 2 s. Vedä lanka silmukoiden läpi, kiristä, ja päättele langat.

Viimeistään talven aikana blogiin on tulossa myös muita melko helppoja neulontaohjeita.

JOULUKADUN AVAJAISET

Eilen Helsingissä järjestettiin joulukadun avajaiset. Minulle tuo tapahtuma on ollut tuttu jo monet vuodet, sillä olen käynyt siellä ensimmäisen kerran n. 2-vuotiaana.
Laitoin nyt tähän postaukseen kuvia joulukadun avajaiskulkueesta sekä muistakin jouluisista jutuista, niin tulee vähän joulutunnelmaa tänne bloginkin puolelle. Jouluun on vielä melkein kuukausi, mutta silti jouluvalmistelut näkyvät jo kaikkialla. Taitaa olla joulu meille suomalaisille todella tärkeä juhla, kun ensimmäiset joulukoristeet tulivat kauppoihin jo lokakuun puolella. No, mikäs siinä, onhan joulun odotus ihanaa aikaa.

Stockmannin jouluikkuna on minulle aina ollut tärkeä nähdä joulukadun avajaispäivänä, tai ainakin jossain välissä ennen joulua. Se on jotenkin aina toteutettu niin hienosti, ja joka vuosi hieman eri tavalla. Kuulostaa varmaan hassulta, mutta kun pari vuotta sitten näin New York:ssa tavaratalojen jouluikkunat, ne eivät olleet mielestäni yhtä hienosti toteutettu kuin Stockmannilla. Kannattaa käydä ainakin kurkkaamassa, jos sattuu kävelemään Stockmannin ohi.

Toinen näkemisen arvoinen juttu joulun aikaan on ehdottomasti Stockmannin joulumaailma. Siellä vain jotenkin häkeltyy joulukoristeiden kauneudesta, ja tuntee todellakin olevansa joulumaailmassa. Sieltä on myös kiva joka vuosi ostaa joku pieni, joulukuuseen ripustettava joulukoriste. Aina, kun koristelee joulukuusta, niin muistaa koristeiden kautta muistoja menneistä jouluista. Ja kun joulumaailmassa  olevat joulukoristeet ovat niin kauniita...

Ja lopuksi sitten vielä kuvia jo mainitsemastani joulukadun avajaiskulkueesta. Tänä vuonna uutena juttuna olivat valopuvut, joita esiteltiin itseasiassa vasta ensimmäistä kertaa Suomessa. Olivat ne kyllä kauniita. Lisäksi kulkueessa oli mukana lähes kaikki jouluun liittyvät satuolennot, eläimet ja muut. Paljon oli tonttuja, lumiukkoja, satuhahmoja... Ja vähän erikoisempana juttuna kulkueessa oli mukana myös ratsupoliiseja sekä vanhoja paloautoja. Kulkue oli hieno, niin kuin muinakin vuosina, ja kulkueessa oli vaikka kuinka paljon nähtävääkin.

NÄLKÄPELI-VIHAN LIEKIT- ELOKUVA-ARVOSTELU

Katniss Everdeen on juuri lähtemässä voitonkiertueelle, jolle hänet ja Peeta pakoitetaan, tekee presidentti Snow yllättävän vierailun Katnissin kotiin. Hän syyttää Katnissin ja Peetan marjatempusta Nälkäpelissä, joka on lietsonut ihmisiä kapinaan Capitolia vastaan. Hän on myös saanut vihiä, että Katnissin ja Peetan välinen suhde olikin tekaistu.
Eikä mene aikaakaan, kun koittaa 75. Nälkäpeli, jonka kunniaksi presidentti Snow määrää jo voittaneet tribuutit uudestaan Nälkäpeliin...
Sarjan ensimmäisen kirjan elokuvaversio, Nälkäpeli, oli mielestäni kirjaan verrattuna melko huonosti toteutettu, joten minulla ei ollut tätä elokuvaa kohtaan kovinkaan suuria ennakko-odotuksia. Se oli ehkä hyvä, sillä tämä elokuva oli mielestäni todella hyvin tehty.
Monissa tämän elokuvan arvosteluissa on moitittu elokuvan pituutta, (2 h 26 min) mutta minusta oli vain hyvä, että tämä elokuva oli näin pitkä, sillä se oli omasta mielestäni niin hyvin toteutettu. Tosin olisihan elokuvaa voinut vähän tiivistää, sillä siihen oli toteutettu lähestulkoon kaikki kohtaukset, jotka olivat kirjassakin.
Toteutukseltaan elokuva oli myös mielestäni onnistuneesti tehty, sillä kaikki kohtaukset tuntuivat uskottavilta, eikä elokuvaa katsoessa tullut missään vaiheessa vaivautunut olo siitä, että jokin kohtaus olisi kuvattu/näytelty tyhmästi.
Loppu oli myös toteutettu yhtä hyvin kuin kirjassa. Kun elokuvan lopputekstit alkoivat pyörimään, alkoi heti janoamaan seuraavaa elokuvaa, ja miettimään, milloinkohan se tulee elokuviin.
Voin siis ehdottomasti suositella tätä elokuvaa, kannattaa käydä katsomassa, jos vähänkään kiinnostaa.

PÄIVÄRISTEILY TALLINNAAN

Kävin eilen perheeni kanssa Tallinnassa, ja mukava matka oli. Oli mukavaa käydä taas Tallinnassa, ja yhdestä lomapäivästä sai vain jotenkin puhtia, että jaksaa vielä ahkerasti opiskella lukukauden loppuun saakka. Vaikka Tallinnassa on yleensä ollut ainakin edes vähän lämpimämpi kuin Helsingissä, niin tällä kertaa ilma oli kyllä jäätävä. Kuten Suomessa, Virossakin valmistauduttiin jo kovalla tohinalla tulevaan jouluun, ja esimerkiksi Joulumarkkinoita varten Vanhassa kaupungissa oli jo rakennettu pieniä puisia mökkejä.

Laivalla kun olin, oli tietysti pakko saada ensin vähän kuvia merestä. Jälkikäteen harmittelen, että lähdin kannelle kuvaamaan, sillä siellä tuuli niin kovaa, että sormet jäätyivät niin, että hyvä, kun ne lopulta edes liikkuivat. Ja tietysti tuuli meinasi temmata minut mereen. Melkoisen työn ja tuskan takana nämä kuvat on siis otettu, mutta kyllä se oli sen arvoista.

Kuten aiemmin tässä postauksessa jo sanoinkin, Tallinnassa valmistauduttiin jo kovaa vauhtia jouluun. Viru-keskuksessa oli varmaan kauneimman ikinä näkemäni jouluvalot, joten niistä piti saada kuva. Mielestäni näistä valoista tuli jotenkin mieleen lumisade.

Vanhassa kaupungissa kävimme vielä lopulta Vanalinna-kahvilassa. Kylmästä ulkoilmasta tullessa kuuma tee oli paikallaan ja olin pitkään jo haaveillut kasvilan herkullisista Sacher-kakuista. Herkullista oli! Pidin tässä kahvilassa erityisesti myös sen vanhanaikaisesta tunnelmasta, joka näkyi mielestäni parhaiten sisustuksessa. Tässä kahvilassa myydään myös erityisen herkulisia lihapasteijoita.

SUKLAAJUUSTOKAKKU

Teimme kotona viime viikonloppuna isänpäiväkakuksi suklaajuustokakkua. En ollut koskaan ennen maistanut kyseistä kakkua, mutta hyvää oli. Erikoista kakussa oli se, että täyte olikin pohjalla, eikä päällä, niin kuin yleensä. Kakku oli myös siitä hyvää, että kun sitä säilytti jääkaapissa pari päivää, se muuttui vain paremmaksi ja paremmaksi. Ehdottomasti suosittelen tätä kakkua, kun se ei edes ollut liian makea tai rasvainen.

Pohja:

2 kananmunaa

1 dl sokeria

0,5 dl vehnäjauhoja

0,25 dl perunajauhoja

0,25 dl kaakaojauhoa

Täyte:

200g maustamatonta tuorejuustoa

2 keltuaista

1 1/3 rkl sokeria

2 rkl kylmää kahvia

100g taloussuklaata

1 tl liivatejauhetta

1 1/3 dl kuohukermaa

2 valkuaista

Valmista ensin pohja.
1. Vatkaa munat ja sokeri paksuksi vaahdoksi.
2. Sekoita kuivat aineet keskenään ja kaada ne siivilän läpi varovasti sekoittaen taikinaan.
3. Kaada taikina voideltuun taikinavuokaan ja paista 200 asteessa n. 10 min.

Valmista sitten täyte.
1. Sekoita tuorejuusto, keltuaiset, sokeri ja kahvi keskenään. Vatkaa seos tasaiseksi.
2. Lisää sulatettu suklaa hieman jäähtyneenä.
3. Kuumenna tilkka vettä ja sulata siihen liivatejauhe. Kaada liivatejauhoseos täytteeseen.
4. Vatkaa kerma ja valkuaiset omiksi vaahdoiksi. Yhdistä vaahdot lisäämällä ne täytteeseen.
5. Kaada jäähtynyt kakkupohja kakkuvuoasta pöydälle ja levitä täyte saman kakkuvuoan pohjalle. Aseta kakkupohja täytteen päälle, ja anna kakun jäähtyä jääkaapissa yön yli.

Farkkuvinkki

Löysin tällä viikolla uudet suosikkifarkkuni, ja uuden suosikkifarkkukauppani, joten ajattelin vinkata niistä myös blogiini.
Kaikki alkoi siis siitä, kun viime viikolla minua pitkään palvelleet Lindexin farkkulegginsiinit sanoivat sopimuksensa irti, ja repesivät polven kohdalta. Kyseinen farkkumalli oli jo pitkään ollut suosikkini, olihan minulla jo neljännet samallaiset peräkkäin käytössä. Ongelmana oli, että kyseiset farkut olivat Lindexin lasten mallistosta. Minulla oli siis nyt koko 170 cm, mutta, koska sekin koko alkoi olla lahkeista minulle liian lyhyt, piti etsiä uusi farkkumalli, ja se vasta tuottikin ongelmia.
Lindexin naistenkaan osastolta ei löytynyt sopivia farkkuja, sillä kakissa malleissa oli nappi ja vetoketju, ja etsin juuri mallia, jossa olisi kuminauhavyötärö.
Niinpä piti jatkaa vaatekauppojen farkkuvalikoiman kiertämistä, ja lopulta onnisti.

Löysin Mangon nettisivuilta parit ihan kivan näköiset farkkulegginsiinit, joten lähdimme äidin kanssa etsimään kyseisiä farkkuja Kampin Mangoon. Liikkeessä oli vaikka kuinka paljon farkkuja, mutta kaikissa niissä oli nappi ja vetoketju. Lopulta menimme kassalle kysymään, oliko kyseisiä farkkuja vielä valikoimassa, kun nettisivuilla niitä oli ollut. Uusimmassa valikoimassa niitä ei enää ollut, mutta myyjä oli niin ihana, että soitti Mangon varastoon, ja kysyi, oliko siellä kyseisiä farkkuja. Ja olihan siellä!

Myyjä siis pyysi, että varastosta tuotaisi minulle muutama pari farkkuja minulle sovitettavaksi. Parasta oli, että he toivat juuri minun kokoani, ja samanväriset kuin edelliset Lindexin farkkuni. Ja pahoittelivat vielä sitä, kun minun piti hetki odottaa, kun Mangon varasto on liikkeestä niin kaukana. Ja vielä iloisemmaksi tulin, kun ensimmäiset sovittamani farkut olivat kuin minulle tehdyt. Hymy huulilla menin kassalle, ja kerroin, ettei ole koskaan sujunut farkkujen ostaminen näin helposti ja nopeasti. Näin hyvän palvelun ja tuotteen takia minulla on Mango ensimmäisenä mielessä, jos tarvitsen joskus farkut.

 

 Kyseiset farkut ovat siis Mangon Piti-farkkulegginsiinit. Takana on tavalliset takataskut, mutta edessä on ns."piilotaskut". Vetoketjua ja nappia eisiis ole ollenkaan kiristämässä, vaan pelkkä kuminauhavyötärö.
Farkkukangas on vaaleaa, ja reisistä hieman kulutetun näköistä,(=vaaleampaa) mikä on hyvä, sillä se tekee farkkukankaan hieman eläväisemmän näköiseksi. Farkkukangas on myös ohutta, mikä on käytännöllistä, sillä vähän lämpimämmällä kelillä farkut eivät ole liian kuumat, ja talvella farkkujen alle voi laittaa sukkahousut. Suosittelen ehdottomasti, jos et halua, että farkuissa on vetoketju ja nappi.

JOGURTTIKAKKU

Teimme vähän aikaa sitten äidin kanssa jogurttikakkua, ihan vain sillä idealla, että olisi kiva, jos meillä olisi jotain makeaa leivonnaista. Jogurttikakku-nimestä voisi ehkä päätellä, että kakun pinnalla on jogurttikuorrutus, mutta ei, kakku ei edes oikein maistu jogurtilta. Tällaiset kuivakakut, kuten tämä jogurttikakku, ovat myös aika hitaita leivonnaisia valmistumaan. Ensin kakku paistuu pitkään uunissa, ja jos tekee kakun illalla, kuten meidän tapauksessamme, kakku oli jäähtynyt ja muutenkin sopivaa vasta seuraavana aamuna. Vaikka tämä jogurttikakku onkin vähän hidas valmistaa, voin silti suositella sen leipomista, sillä minä ainakaan en pitänyt sitä kakkuna ilman makua, niin kuin jotkut kuivakakut tapaavat olla.


                                    Jogurttikakku:

2 munaa
3 dl sokeria
150 g sulatettua voita
5 dl vehnäjauhoja
1 tl soodaa
2 dl jogurttia
1 tl kanelia
(vaniljasokeria)

1. Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen.
2. Sulata voi kattilassa.
3. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi.
4. Sekoita vehnäjauhot ja sooda keskenään ja yhdistä munasokerivaahtoon.
5. Lisää taikinaan myös suatettu voi, jogurtti sekä kaneli.
6. Paista kakkua uunissa 60 minuuttia.

ENNEN KUIN KUOLEN- KIRJA-ARVOSTELU

Löysin kyseisen kirjan ihan sattumalta kirjastosta. En ollut kuullut kyseisestä kirjasta koskaan ennen, joten minulla ei ollut juurikaan ennakko-odotuksia.
Tessa sairastaa parantumatonta leukemiaa. Hän päättä tehdä listan asioista, jotka haluaa vielä kokea ennen kuolemaansa, kuten rakastua ja saattaa eronneet vanhempansa takaisin yhteen. Vaikka Tessa haurastuu päivä päivältä, hän tuntee olevansa viimeisten kuukausiensa aikana enemmän elossa kuin koskaan aiemmin.
Vaikka Tessa onkin fiktiivinen henkilö, olen ajatellut häntä paljon sen jälkeenkin, kun olin lukenut kyseisen kirjan. Tarina oli niin vahva, että se pisti lukemisen jälkeenkin vielä miettimään sanomaansa.
Erilaisen kirjasta tekee nimitäin se, että jo lähtökohtana on, ettei Tessa parane.
Nimen perusteella kirja vaikuttaa surulliselta ja raskaalta, mutta tosiasiassa Tessa koki vielä monia ilon hetkiä, ja välillä ihan nauroin tarinan sattumuksille.
Loppu oli myös kirjoitettu mielestäni erittäin taidokkaasti. Kirjan nimestä voi jo päätellä, että loppu ei ole niin kovin onnellinen, mutta mielestäni loppu oli kirjoitettu kauniisti, ja kirjan luettua saattoi vain hymyillä.
Kirja kuvasi myös hyvin Tessan perheen ja ystävien arkea, ja tunteita. Vaikka kaikki Tessan perheen jäsenet sekä suurin osa ystävistä tiesivät, ettei Tessa elä enää pitkään, he jaksoivat olla yllättävän vahvoja sekä tukea Tessaa. Tuntui, että Tessa itse oli ainut, joka pelkäsi tulevaa. Välillä minua jopa hämmästytti Tessan läheisten vahvuus surun keskellä.
Kun kirjoitan tätä, tuntuu, että kirja oli vain surua ja itkemistä, mutta ei se ollut. Pääasiassa kirja kuvaili Tessan ja hänen parhaan ystävänsä Zoeyn hulluja tempauksia, kun he toteuttivat Tessa listaa.
Moni on kirjoittanut, että he itkivät kirjaa lukiessa, kun aihe oli niin raskas. Minä en ihme kyllä kertaakaan itkenyt, tosin olin hieman surullinen kirjan luettuani. Tessa oli niin positiivinen ja iloinen  ihminen, että hänen iloonsa oli pakko aina samaistua.
Suosittelen kirjaa ehdottomasti, kaikille niille, jotka pystyvät lukemaan vähän surullisenkin kirjan.