VUODEN 2013 SUOSIKIT

Monissa lifestyleblogeissa on tehty kuukauden suosikit-postauksia. Itse en kuitenkaan joka kuukausi löydä uusia kivoja kosmetiikkatuotteita, tai muita hyviä juttuja, joten päätin tässä postauksessa esitellä hyviä tuotteita, joita olen tämän vuoden aikana löytänyt. Huomasin, että suurin osa esittelemistäni tuotteista on Nivealta, mutta ei minun ollut alunperin tarkoitus tehdä tästä pelkästään Nivean ylistyspostausta.

Ensinnäkin Nivean perusrasva. Ehkä suurin syy, miksi se on yksi suosikkituotteistani, on, ettei se tuoksu liian voimakkaasti. Tuoksu on raikas ja mieto, muttei siitä tule kuitenkaan mieleen apteekin käsivoide. Sen lisäksi tämä perusrasva on sopivan paksua ja juoksevaa, ja kuivuu iholla suhteellisen nopeasti, vaikka sitä laittaisikin vähän paksumman kerroksen. Kaikin puolin siis hyvä perustuote.

Toinen suosikkituotteeni on Nivean ihon syväpuhdistaja. Käytän kyseistä ainetta aina, kun tunnen, että kasvojen iho on puhdistuksen tarpeessa, ja pesun jälkeen iho on taas pehmeä ja sileä. Aine on tarkoitettu nuorten iholle, ja ainakin minun tapauksessani se on toiminut hyvin. Tätä ainetta kasvoihin levitettäessä pitää vain olla tarkka, ettei sitä mene silmiin, ja se pitää heti levittämisen jälkeen pestä pois, jotta ihoa ei ala kirvelemään. Mutta ihohuokosten puhdistukseen tämä on erinomainen tuote.

Loppuvuodesta tein myös Lindex:ltä hyvän löydön. Talvella tykkään käyttää collegepaitojen alla puuvillatoppia, johon tarkoitukseen tämä Lindexin toppi on hyvä. Toppi on melko ohut, joten se päällä ei tule kuuma, mutta se lämmittää kuitenkin juuri sopivasti, koska se on ihonmyötäinen. Kangas on ekologista puuvillaa, ja aika hyvin se on kestänyt, sillä se ei ole nyppyyntynyt käytössä.

Viimeisenä Nivean meikinpesuaine. Kyseinen tuote on erityisen hyvä silmämeikin pesuun, sillä se ei ollenkaan kirvele silmiä. Aine on juoksevaa, ja leviää iholla helposti. Tuoksu ei myöskään ole ainakaan liian voimakas, vaan sen sijaan raikas ja puhdas. Ainetta ei edes tarvitse laittaa paljon silmiin, että se pesee ripsivärin pois kunnolla.

VIRKATTU KORI

Monissa blogeissa ja käsityölehdissä on viimeaikoina esitelty trikookuteesta virkattuja koreja, joten minäkin päätin kokeilla. Löysin eräästä käsityöblogista kivan ja melko helpon ohjeen, jonka mukaan korin siis virkkasin.
Kori on melko helppo ja nopea virkata. Käytännössä siis virkkaat ympyrää, eli korin pohjaa,  kunnes se on haluamasi kokoinen. Sitten aloitat virkkaamaan korin reunuksia lisäämättä silmukoita. Reunuksen ensimmäisellä kerroksella pitää kuitenkin virkata kaikki silmukat vain takareunasta, jotta koriin muodostuvat reunukset. Sitten vain virkkaat, kunnes kori on haluamasi kokoinen.
Jos kori on virkattu ohuesta trikookuteesta, se ei välttämättä pysy kunnolla pystyssä. Niinpä koria voi hieman kovettaa sokerivedellä.
Tietysti trikookuteesta voi virkata myös esimerkiksi pyöreän maton, jolloin virkkaat vain ympyrää.

PAIDASTA MATONKUDETTA

Virkkasin joulukuun alussa korin trikookuteesta. Minulla oli jo valmiina trikookankaasta leikattua kudetta, mutta se riitti vain korin pohjan virkkaamiseen, joten päätin tehdä itse trikookudetta vanhoista t-paidoista. Jonkin aikaa jouduin miettimään, miten paidasta saisi leikattua järkevästi trikookudetta, niin, että paidasta tulisi suurin osa ainakin käytettyä, ja trikookude ei katkeaisi kokoajan, jotta solmuja tulisi mahdollisimman vähän. Kokosin siis tähän postaukseen ohjeet välivaihekuvien kera.

Irroita paidasta ensin kaikki resorit. Voit joko leikata ensin pienen loven, ja repiä resorin sitten irti, tai leikata koko resorin, jolloin kankaan reunasta tulee siistinpi. Avaa myös kaikki paidan saumat, ja leikkaa ommellut reunat pois. Paidasta on helpompi leikata suikaleita, kun kaikki resorit ja saumat on leikattu pois.

Ala sitten leikkaamaan kankaabn reunaa pitkin n. 0,5 cm pituista suikaletta. Repiminen voi olla tässä vaiheessa melko haastavaa, sillä kankaan reuna ei välttämättä ole suora, jolloin repimällä suikale katkeaa jo n.parinkymmenen sentin päästä alusta. Jos kankaan reuna kiemurtelee, leikkaat vain aina n. 0,5 cm päästä kankaan reunaa.

Trikookudetta on vaikeanpaa virkata, jos se aina katkaistaan kankaan toisessa päässä kankaan reunaa, jolloin tulee pasljon solmuja. Niinpä kuvan mukaisesti ei kannata leikata ihan reunaan saakka, vaan aloittaa seuraava "kerros" jo vähän aikaisemmin, jolloin trikookude ei katkea. Ylimääräisen suikaleen voi leikata myöhemmin pois.

Esittelen seuraavassa postauksessa virkkaamani korin.

Hyvää joulua!

Ajattelin tulla vielä ennen joulua tekemään postauksen, ja toivottamaan hyvää joulua tänne blogin puolelle. Olen nimittäin yllättynyt, miten paljon blogissani on käyty, ja olen saanut lukijoita jouluun mennessä. Mutta palailen taas blogin pariin joulun jälkeen.

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille blogissani käyville!

               
                

TYYLIÄ PAKETOINTIIN

Joululahjoista tulee vieläkin kiinnostavamman näköisiä, jos ne on kauniisti paketoitu. Kokosin tähän postaukseen erilaisia ideoita, miten joululahjat voi paketoida kauniisti ja vähän omaperäisemmin. Nyt alkaakin jo olla oikea aika joululahjojen paketointiin.

Perinteisen joululahjapaperin sijaan paketoimiseen voi myös käyttää esimerkiksi kauniita julisteita. Leikkaat vain julisteesta riittävän suuren palan kauniista kohdasta, ja kieputat ympärille vaikka samansävyistä satiininarua, tai muuta askartelunarua.

Joululahjapaperin lopun voi myös vielä käyttää. Paketoit vain joululahjan valkoisella paperilla, tai vaikka sanomalehtipaperilla. Liimaa sitten joululahjapaperista leikattuja kauniita kuvia paperin päälle. Lahjanarua ei välttämättä tarvitse, jotta kauniit joulukuvat näkyvät.

Vähän erikoisempana ideana joululahjat voi myös paketoita kauniilla kangastilkuilla. Kangasta ei tarvitse leikat, kun sen vain pyörittää monta kertaa joululahjan ympärille, niin kangasta voi vielä käyttää myöhemmin. Lahjan kruunaa kaunis askartelunaru.

STARBUCKS

Monissa lifestyleblogeissa on viimeaikoina puhuttu, että Helsingin keskustaan on avattu Starbucks. No, yksi päivä minulla sattui olemaan Helsingin keskustassa ollessani ylimääräistä aikaa, joten päätin käydä testaamassa kyseisen kahvilan.
Ensinnäkin Starbucks on liikkumisen kannalta hyvässä paikassa, Akateemisen kirjakaupan kanssa samoissa tiloissa.
Erikoisena asiana oli ainakin se, että jonossa ollessa tarjoilija tuli kysymään tilauksen nimellä, ja kyseinen lappu annettiin kassalle. Sen jälkeen sitten siirryttiin tiskin toiseen päähän, josta sai tilauksensa. Kahvilan työntekijä sanoi nimen ja tuotteen, niin tiesi helposti, milloin on oma vuoro.
Starbucks on kyllä vierailun arvoinen paikka ihan vain juomiensa ansiosta. Tilasin Caramelkaakaon kermavaahdolla, ja oli kyllä varmaankin paras kaakao, jonka olen ikinä juonut. En ole yleensä tykännyt kermavaahdosta, mutta tähän se sopi. Lisäksi yllätyin positiivisesti, että kaakao oli heti juomakelpoista, eikä liian kuumaa.
Itse otin vain kaakaon, mutta Starbucksissa on tarjolla myös paljon erilaisia voileipiä, muffinsiineja, keksejä, smoothieita sekä muita herkkuja. Paikkana tämä kahvila on mukava, tosin Starbucks on niin suosittu kahvila, että istumapaikoista oli hieman pulaa. Mutta kyllä istumapaikankin löytää, kun hieman odottaa.

Saatan joskus myöhemminkin esitellä ja arvostella suosikkikahviloitani tänne blogiini. Minulla on nimittäin pari aika hyvää kahvilaa jo mielessä.

JOULUTONTTU

Joulua varten on kiva tehdä aina itse jokin joulukoriste, kun ne voi laittaa esille joka joulu, ja niihin liittyy paljon muistoja. Ja voi tietysti myös huomata kehitystä askartelutaidoissa, kun vertaa tekeleitään aiempien vuosie tuotoksiini.
Tänävuonna askartelin siis tuollaisen puisen joulutontun. Minulla ei nyt ole kuvia välivaiheista, joten toivon, että ohjeeni ymmärtää helposti.

Tarvikkeet:

puupala
neuleputki (esim.sormikkaasta)
kaunista askartelulankaa
3 pientä puuhelmeä
askarteluvanua
Eri Keeper-liimaa


1. Solmi neuleputkilon toiseen päähän askartelulankaa, jotta se näyttää tonttulakilta. Liimaa tonttulakki puupalan päähän, riittävän korkealle, että silmät ja nenä mahtuu oikeille paikoilleen.
2. Liimaa silmät ja nenä oikeille paikoilleen. Käytä liimaa runsaasti ja annan kuivua hetken, ennen kuin jatkat työn tekemistä.
3. Ota vanua ja liimaa tontulle parta.

HOBITTI-SMAUGIN AUTIOITTAMA MAA- ELOKUVA-ARVOSTELU

Kuva: www.finnkino.fi

Toisessa osassa hobittien vaarallinen matka kohti Ereborin valloittamista jatkuu. He tapaavat Nahanvaihtajan, Metsähaltijoita sekä Järvikaupungin asukkaat. Kuitenkin vaara on vasta edessä, vuoren sisällä. Ongelmaksi koituu päästä vuoren sisälle, josta pitäisi löytää arvokas Arkkikivi, lohikäärmettä, Smaugia herättämättä.
Ensimmäisenä hyvänä asiana oli, että juoni pääsi elokuvassa heti vauhtiin. Toisessa osassa ei ollut enää samanlaista tyhjäkäyntiä alussa, kuten ensimmäisessä osassa. Juoni meni hyvin eteenpäin koko elokuvan ajan.
Kävin katsomassa elokuvan 3D:nä ja se kannatta. Vaikka en yleensä tykkää 3D-elokuvista, tässä se toimi erittäin hyvin, ja välillä tuntui kuin olisi ollut elokuvassa mukana. Kohtaukset tuntuivat aidommilta, ja välillä ehkä myös hieman pelottavilta.
Ylipäätään elokuvan fantasiahahmot olivat hyvin tehty, ja tuntuivat aidoilta.
Elokuvassa lähtökohtana oli, että kaikki sen katsovat ovat nähneet ensimmäisen osan, joten tuttuja hahmoja ei turhaan esitelty, eikä ensimmäisen osan tapahtumia kerrattu alussa. Kuitenkin uudet hahmot esiteltiin, eikä heistä ollut elokuvan aikana kokoajan pihalla.
Elokuvaan oli hyvin myös istutettu joitakin hauskoja repliikkejä, jotka olivat hauskoja, eivätkä väkinäisiä.
Kuten ensimmäisessä osassa, myös tässä toisessakin osassa loppu oli tehty niin jännittäväksi, että jäi odottamaan viimeistä osaa. Onneksi ei kuitenkaan tarvitse odotta kuin vuoden verra.
Suosittelen kyllä tätä elokuvaa, en edes oikein keksi mitään, mistä en pitänyt elokuvassa.

NEULOTTU TUUBIHUIVI

Lupasinkin jo pari viikkoa sitten, että tulen laittamaan blogiini taas lähiaikoina neulontaohjeita. Viime talvena neuloin tuubihuivin, ja päätin jakaa sen ohjeen täällä blogissani.Löysin nimittäin viime talvena eräästä neulekahvilasta ihanaa vihreää neulelankaa, ja päätin neuloa siitä huivin itselleni. Ohjeen olen ihan itse tehnyt.
En ole oikein koskaan tykännyt käyttää talvisin huiveja, mutta tuubihuiveja olen tykännyt käyttää. Tämä on myös aika nopea ja helppo neuletyö.

Lanka: Hjertegarnin Incawool

Puikot: nro 4,5- 5 tai käsialan mukaan

Luo 30 s, ja neulo ainaoikein- neuletta 4 krs. Aloita sitten neulomaan sileää neuletta, kunnes huivin pituus on 140 cm. Neulo 4 krs ainaoikein- neuletta, ja päättele s:t löyhästi.
Silitä huivia hieman silitysraudalla, jotta reunat pysyisivät suorina. Ompele huivin lyhyen päät kiinni sillä langalla, jolla neuloit huivin.

TUHKAKAUPUNKI- KIRJA-ARVOSTELU

Varjometsästäjä Clary Fray haluaa enemmän kuin mitään muuta, että kaikki palautuisi ennalleen. Nyt se on vain pelkkä haave, kun paras ystävä on muuttunut vampyyriksi, äiti on koomassa ja joku surmaa New Yorkin alamaailman lapsia. Ja sen lisäksi vielä Claryn ja hänen veljensä Jacen isä, Valentine on saanut jo haltuunsa kaksi Muutoksen välineistä, joiden avulla voi hallita demoniarmeijaa.
Kirjan juoni oli mielestäni välillä vähän töksähtelevä. Henkilöhahmot menivät paikasta toiseen, ja välillä tuntui, että juonen punainen lanka oli hukassa. Kirjoitustyyli oli myös vaihteleva. Välillä saatoin lukea monta sivua eteenpäin huomaamattani, ja välillä juoni mateli eteenpäin.
Pidin kuitenkin paljon kirjan henkilöistä ja heidän välisistä suhteistaan. Jokainen henkilö oli omanlainen persoona, ja välillä samaistuin joidenkin henkilöiden välisiin suhteisiin.
Kirjan sivujuonena pohdittiin paljon perhettä. Sitä, että voivatko kasvattivanhemmat rakastaa lasta kuin omaansa, ja voiko perheenjäsen tuntua tärkeältä, jos häntä ei ole koskaan lapsena nähnyt. Olen itsekin jäänyt miettimään kirjan kirjoittamattomia perheaiheisia kysymyksiä vielä senkin jälkeen, kun olin saanut kirjan luettua.
Pidän paljon kirjoista, joiden päätyttyä jää heti odottamaan sarjan seuraavaa osaa, kun kirja loppuu niin kutkuttavan jännittävällä tavalla. Tässä kirjassa viimeinen lause oli kyllä sellainen, että juoni jäi auki, mutta mielestäni lopun olisi voinut kirjoittaa ehkä jännittävämmin. Odotan kuitenkin jo innoissani, mitä sarjan seuraavassa osassa tulee tapahtumaan.
Suosittelisin kirjaa kuitenkin kaikille niille, jotka pitävät fantasiasta, ja jotka ovat lukeneet sarjan ensimmäisen osan, Luukaupunki, sillä mielestäni toinen osa oli silti parempi.

LUOMULAMPAAN VILLALANKA

Ajattelin vinkata tänne blogiin eräästä vähän erikoisemmasta villalangasta, johon olen ihastunut. Alkusyksystä löysin nimittäin maalaismarkkinoilta kojun, jossa myytiin luomulampaiden villalankaa.
Kyseinen lanka on siis kehrätty kotieläiminä olevista lampaista. Lanka on 100% villaa, eikä sitä ole värjätty mitenkään. Lankakerät ovat siis tämän takin ruskeita tai luonnonvalkoisia, ja langan värin sävy vaihtelee hieman, joten kerän väri on hieman eläväinen. Näissä villalangoissa tykästyinmkin eniten niiden väreihin, olisin voinut ostaa vaikka kerän jokaista väriä.
Ja, koska langat ovat täysin lampaanvillaa, niissä on myös eräs aika hauska ominaisuus. Langat nimittäin tuoksuvat ihanasti lampaalle, ja kun on vähän aikaa neulonut, kädetkin tuoksuvat lampaalle. Sen lisäksi tämä lanka on ihanan pehmeää, ja melkeinpä hyväilee sormia neuloessa. Eikä kutita tai pistele ollenkaan.Tämä lanka myydään vyyhdeissä, joten suosittelen ennen neulomista avaamaan lankavyyhdin, ja kierittämään sen keräksi, ettei ole neuloessa solmussa langassa. Itse nimittäin olin laiska, ja päätin jättää langan vyyhdiksi. Pian kaduin tätä ratkaisua, sillä jouduin jatkuvasti availemaan solmuja sekä kierteitä, ja se hieman hidasti villasukkien neulomista.
Näitä lankavyyhtejä valmistaa siis Pornaisissa oleva Lukumiehen lampola, ja lankoja on myynnissä ainakin erilaisilla markkinoilla.

ITSETEHDYT JOULUTORTUT

Viimeviikolla teimme kotitalouden tunnilla joulutorttuja taikinasta lähtien itse. Olin kyllä kuullut, että ennen joulutorttutaikina leivottiin aina itse, mutten ollut koskaan ennen valmistanut sitä.
Olihan se aika hauskaa päästä kokeilemaan joulutorttutaikinan leipomista, ja hyvänä puolena oli se, ettei tarvinnut odottaa torttutaikinalevyjen sulamista, kuten valmiista joulutorttutaikinasta tehdessä. Huonona puolena tässä on ehkä se, ettei joulutortut nousseet paljonkaan uunissa. Mutta se nyt taitaa olla vähän makuasia.


Rahkavoitaikina:
125 g voita tai
margariinia
2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
125 g maitorahkaa

Täyte:
luumusosetta


1. Valmista ensin rahkavoitaikina. Sekoita pehmeä rasva, jauhot ja leivinjauhe kulhossa, puuhaarukalla tai sormin nyppien.
2. Lisää maitorahka, ja sekoita taikina tasaiseksi.
3. Anna taikinan kovettua kylmässä vähintään 30 min.
4. Kaaviloi taikina jauhotetulla alustalla vajaan 0,5 cm:n paksuiseksi levyksi. Leikkaa taikinapyörällä 12 neliöksi.
5. Täytä tortut luumusoseella ja sulje kulmasakarat yhteen tortun keskelle.
6. Voitele tortut munalla ja paista 225 asteessa uunin keskitasossa 10-12 min.