Varjometsästäjä Clary Fray haluaa enemmän kuin mitään muuta, että kaikki palautuisi ennalleen. Nyt se on vain pelkkä haave, kun paras ystävä on muuttunut vampyyriksi, äiti on koomassa ja joku surmaa New Yorkin alamaailman lapsia. Ja sen lisäksi vielä Claryn ja hänen veljensä Jacen isä, Valentine on saanut jo haltuunsa kaksi Muutoksen välineistä, joiden avulla voi hallita demoniarmeijaa.
Kirjan juoni oli mielestäni välillä vähän töksähtelevä. Henkilöhahmot menivät paikasta toiseen, ja välillä tuntui, että juonen punainen lanka oli hukassa. Kirjoitustyyli oli myös vaihteleva. Välillä saatoin lukea monta sivua eteenpäin huomaamattani, ja välillä juoni mateli eteenpäin.
Pidin kuitenkin paljon kirjan henkilöistä ja heidän välisistä suhteistaan. Jokainen henkilö oli omanlainen persoona, ja välillä samaistuin joidenkin henkilöiden välisiin suhteisiin.
Kirjan sivujuonena pohdittiin paljon perhettä. Sitä, että voivatko kasvattivanhemmat rakastaa lasta kuin omaansa, ja voiko perheenjäsen tuntua tärkeältä, jos häntä ei ole koskaan lapsena nähnyt. Olen itsekin jäänyt miettimään kirjan kirjoittamattomia perheaiheisia kysymyksiä vielä senkin jälkeen, kun olin saanut kirjan luettua.
Pidän paljon kirjoista, joiden päätyttyä jää heti odottamaan sarjan seuraavaa osaa, kun kirja loppuu niin kutkuttavan jännittävällä tavalla. Tässä kirjassa viimeinen lause oli kyllä sellainen, että juoni jäi auki, mutta mielestäni lopun olisi voinut kirjoittaa ehkä jännittävämmin. Odotan kuitenkin jo innoissani, mitä sarjan seuraavassa osassa tulee tapahtumaan.
Suosittelisin kirjaa kuitenkin kaikille niille, jotka pitävät fantasiasta, ja jotka ovat lukeneet sarjan ensimmäisen osan, Luukaupunki, sillä mielestäni toinen osa oli silti parempi.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti