Olen tainnut aiemminkin kirjoitella blogiin shoppailusta, toimivan vaatekaapin kokoamisesta ja oman tyylin löytämisestä, mutta näistä aiheista tuntuu aina riittävän uutta kirjoitettavaa. Niinpä tällä kertaa perehdyn ns. shoppailufilosofiaani: mitä pidän aina mielessä kauppoja kierrellessä, miten löydän tyyliini sopivia vaatteita yms.
No, aloitetaan shoppailuun valmistautumisesta. Aina ennen shoppailukierrosta mietin jo kotona, mitä tarvitsen, mitä voisi etsiä ja mitä en ainakaan tarvitse. Minulla on puhelimen muistiinpanoissa oma lista, johon listaan tarvitsemiani juttuja. Harvemmin ne löytyvät heti, mutta näin pysyy paremmin mielessä, mitä on hankintalistalla, ja esim. alennusmyyntien lähestyessä listaa on hyvä vilkaista. Ja erityisesti alennusmyynneissä selkeä hankintalista auttaa pysymään kylmäpäisenä, kun muuten helposti häkeltyy tavaran paljoudesta. Jotta shoppailu (tai sen suunnitteleminen) ei kuitenkaan muuttuisi ikäväksi ja turhan ankaraksi, annan hankintalistan elää jonkin verran. Kun löydän jonkin ihanan vaatteen tai asusteen, josta en ole kuitenkaan ihan varma, lisään sen hankintalistalleni. Otan myös yleensä kuvan tästä vaatteesta/asusteesta. Kotona voin sitten rauhassa pohtia, sopiiko se vaatekaappini muihin vaatteisiini. Ja tietenkin sen voi heti poistaa hankintalistalta, jos se ei kuitenkaan tunnu ihan omalta. Näin vaate/asuste ei jää kummittelemaan.
Vaatekauppojen kiertely onkin sitten ihan oma lajinsa. Ensinnäkin kannattaa muistaa, että perusjutut ovat kunnossa: kengät, joilla on hyvä kävellä, iloinen mieli ja eikä ole nälkä. Näiden lisäksi minulla on kuitenkin monia ihan omia juttuja, joita hyödynnän shoppaillessani, ja nämä kuuluvat ns. shoppailufilosofiaani.
Ensinnäkin tykkään usein shoppailla yksin. Toki välillä makutumari voi olla ihan tarpeellinen, mutta yleisesti. Nimittäin yksin shoppaillessa saan kierrellä juuri niissä liikkeissä ja niin pitkään kuin itse haluan. Tällöin vaatteita ehtii sovitella rauhassa ja pohtia miten moniin omiin vaatteisiin se sopii. Minulla nimittäin usein on tapa käydä läpi vaatekaappini kaikki vaatteet uuden vaatteen löytäessäni, ja jos en koe vaatteen sopivan riittävän moneen jo omistamaani vaatteeseen, jätän löytämäni vaatteen oitis kauppaan.
Minulla on myös omituinen tapa kuunnella aina musiikkia, kun kiertelen yksin kaupoissa. Näin pystyn nimittäin keskittymään vaatteiden ihmettelyyn paremmin.
Kuitenkin aina lähtiessäni shoppailemaan tarkoitukseni ei ole löytää mitään. Saatan nimittäin pyhittää useamman tunnin ihan vaan inspiraation hakemiseen. Kun vaatekaupat meinaa ovat täynnä inspiraatiota! Myymälään on koottu valmiita asuyhdistelmiä, samantyyppisiä vaatteita on aseteltu vierekkäin, ja välillä saattaa myös löytyä esitteitä, joita rakastan.
Monet kerrat olen kokenut saavani irti shoppailusta vaikka mitä, vaikka en ole edes konkreettisesti löytänyt mitään ostettavaa, tai edes yrittänyt löytää. Tällöin olen saanut tyyli-inspiraatiota, eli keksinyt uusia yhdistelmiä jo omistamistani vaatteista. Kaikkea kaunista ja ihanaa ei tarvise konkreettisesti saada, vaan siitä voi myös ammentaa inspiraatiota omaan tyyliin, tai ihan vain nauttia ihmettelemällä. Mutta älkää nyt ymmärtäkö väärin, en minä sentään aina kiertele kauppoja vain ihmetelläkseni vaatteita... Hyödynnän tätä inspiraation hakemista erityisesti silloin, kun löydän jonkin vaatteen, joka ei ihan tunnu omalta, mutta jokin siinä viehättää, ja kokoan samantyylisen asun omistamistani vaatteista. Samaa neuvoa hyödynnän myös ollessani kavereideni shoppailuseurana.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti